Mitä vastuullisuus
tarkoittaa meille?

Keskustelu yritysten vastuullisuudesta nousee vuosi vuodelta enemmän esille ja erityisesti käsityövaltaisilla aloilla, kuten mattoteollisuudessa, se on tarpeellinen keskustelunaihe. Haluamme kertoa miten meillä Finartella ymmärretään vastuullisuus ja kuinka se on ollut osa yrityskulttuuriamme jo kauan ennen kuin keskustelu vastuullisuudesta oli yleistä.

Uskomme, että vastuullisuus ei tarkoita vain tiettyä palkkatasoa tuottajamaassa tai sopivaa sertifikaattia. Me uskomme, että vastuullisuus koskettaa erityisesti kolmea eri osa-aluetta: raaka-aineita ja materiaaleja, jaettua taloudellista hyötyä ja sosiaalista pääomaa sekä vastuuta perinteiden säilyttämisestä.

Kierrätetyt raaka-aineet,
luonnolliset materiaalit

Uskomme, että tehdäkseen kaunista ei tarvitse tinkiä ekologisuudesta. Jo ennen kuin Finarten tarina alkoi, oli perustajamme Eija Rasinmäki suunnitellut ja kutonut design-mattoja toistakymmentä vuotta tekstiiliteollisuuden hulpio-materiaalista. Meille kierrätysmateriaalien käyttö tuli automaattisesti – ilman trendejä tai vastuullisuuspuhetta. Olemme alusta asti uskoneet, että materiaalit jotka ovat jo olemassa, jotka ovat helposti saatavilla ja joista muokkaamalla saamme jotain kaunista, ovat parhaita materiaaleja.

Kaikki puuvilla- ja puuvillasekoitemattomme kudotaan käsityönä Intiassa kierrätysmateriaaleista. Käytämme pääosin kahdella eri tavalla kierrätettyä materiaalia: paksumpi kude räsymatoissa on kangasrullien hulpioreunaa, joka on peräisin paikallisesta tekstiiliteollisuudesta. Haluamme olla lähellä siellä missä raaka-ainekin – tekstiiliteollisuus on maailmanlaajuisesti keskittynyt Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan ja suunnittelemme mallistomme kulloinkin saatavilla olevista materiaaleista, oli se sitten intialaisen sari-kankaan ylijäämät tai kierrätetyistä pulloista saatava PET-lanka.

Painetut printtimatomme, kuten Saana ja Ollin suunnittelema mallisto, on kudottu kierrätyspuuvillalangasta. Toisin kuin kude design-räsymatoissa, näissä materiaali on vaateteollisuuden sivutuote: leikkuuylijäämät, kangaspalat sekä hukkamateriaali silputaan pieneksi ja kehrätään koneellisesti langaksi. Tarkkaan katsoen voit huomata värjäämättömässä pohjassa sävyjä ja sattumia, jotka tulevat niiden entisestä elämästä.

Oli materiaali kierrätetty kummalla tavalla tahansa, on ympäristövaikutukset vaikuttavia: yhden puuvillakilon kasvattamiseen tarvitaan arviolta 11 000 litraa vettä, lannoitteista puhumattakaan. Vaivalla tuotetut raaka-aineet ja materiaalit, jotka muuten päätyisivät kaatopaikalle tai polttouuniin, saavat nyt uuden elämän mattoinamme.

Kierrätetyn puuvillan ja sekoitemateriaalien lisäksi suunnittelemme mattoja ja tekstiilejä myös muista kestävistä raaka-aineista: villasta, juutista sekä ylijäämänahasta. Käyttämämme villa tulee pääosin paikallisesta tuotannosta Intiasta, mutta tuotteesta riippuen saatamme lisätä uusseelantilaista villaa joukkoon pehmeyttä tuomaan. Juutti taasen on luonnollinen, nopeasti uudistuva kasvi, joka on paitsi kestävä materiaali myös biohajoava ominaisuuksiltaan.

Tuotanto yhteisenä
sopimuksena

Finarten matot on tehty Intiassa jo yli 25 vuoden ajan. Päätös siirtää hiipunut tuotanto Portugalista Intiaan ei ollut 1990-luvun alussa tavanomainen, mutta sitäkin harkitumpi. Emme lähteneet Intiaan halvan hinnan perässä – menimme eksoottisten tuoksujen ja värien luokse, koska halusimme jatkaa Finarten tarinaa ja samalla jakaa tietotaitoa mahdollisimman monelle. Olemme alusta asti olleet hyvin omistautuneita tekemiselle Intiassa – käymme paikanpäällä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja teemme yhdessä projekteja, jotka tukevat myös paikallista elämää.

Intiassa olo kulminoitui kolmen vuoden periodiin, kun suunnittelija Eija Rasinmäki asui nykyisen Finarten toimitusjohtajan, Larissa Immosen kanssa Intiassa käyden tehtaalla joka viikko, oppien paikallisia käsityötapoja sekä opettaen omia metodejaan ja suomalaisen räsymaton tekniikoita.

Meille ei ole olemassa vaihtoehtoa siirtää tuotantoa pois Intiasta – yli 500 perhettä ovat tekemisissä kanssamme ja me myös omalta osaltamme olemme vastuussa heidän hyvinvoinnistaan. Siksi koemme tärkeäksi tukea paikallista yhteisöä myös muilla tavoin. Toteutimme muun muassa Ulkoasiainministeriön tukeman koulutusohjelman, jonka avulla saimme opetettua kutomisen tekniikoita kutojille, jotka puolestaan voivat jakaa tätä tietoa eteenpäin yhteisöön, luoden uusia taitoja ja työmahdollisuuksia.

Globaali, suomalainen
käsityöperinne

Matoilla on erityislaatuinen, rikas kulttuurihistoria aina beduiiniteltoista suomalaisen isoäidin kangaspuiden ääreen. Tämä voimakas globaali perinne hyvin paikallisine muotoineen ansaitsee arvostusta sekä suojelua, mutta myös haastamista ja kehittämistä. Siksi koemme, että vastuullisuus ei ole pelkästään ekologisia materiaaleja tai läpinäkyvää tuotantoa – se on myös vastuuta jatkaa perinteitä omassa muodossaan, vastuuta levittää tietoa ja taitoa näiden perinteiden jatkamiseksi, oli se sitten kaukana Intiassa tai lähellä Suomessa.

Mattomme ja tekstiilimme ajavatkin itseään suurempaa asiaa – kollektiivista muistia, joka vaatii myös tutkimaan perinnettä ja lisäämään siihen mausteita tästä nykypäivän globaalista maailmasta. Suunnittelijamme ovatkin usein taitavia kutojia itsekin, jotka ovat viettäneet vuosikausia kangaspuiden ääressä haastaen ja samalla kunnioittaen tekstiiliä, jonka me tunnemme nimellä räsymatto.

Kuten isoäidit kutoivat mattoja vanhoista lakanoista, me toteutamme samaa ajatusta käyttäen tekstiiliteollisuuden ylijäämiä luodaksemme mattoja, jotka heijastelevat pohjoista luontoa ja jotka saavat oman muotonsa intialaisten kutojiemme käsissä.