Perheyritys

Vasta yliopistosta valmistunut 28-vuotias Larissa Immonen otti vanhempiensa viestikapulan vastaan ja nousi Finarten toimitusjohtajaksi vuonna 2016. Perhettä yhdistää paitsi yrittäjähenki, myös rakkaus kauneuteen ja Intiaan, mikä pitää kosmopoliittisen perheen ja Finarten vahvana.

”Minun maailmassani olen vanha toimitusjohtaja!”, Larissa sanoo hymyillen, kun hän muistelee Finarten tarinaa. Yhdessä hänen vanhempansa Eija Rasinmäki ja Erkki Immonen ovat yrittäjyysvoima, jonka kanssa on syytä laskea. He perustivat omat yrityksensä 20-vuotiaina, Erkki omalla alallaan tilintarkastajana ja Eija luovana pyörremyrskynä tekstiilisuunnittelussa. Heidän innokkuutensa ja rohkeutensa toivat heidät lopulta yhteen sekä romanttisesti että ammatillisesti, ja heidän kahdesta erillisestä kiinnostuksen kohteestaan syntyi Finarte vuonna 1985. 38 vuotta myöhemmin heidän perheyrityksensä on vakiinnuttanut asemansa johtavana suomalaisten mattojen suunnittelutalona, ja sen ruorissa on heidän nuorin tyttärensä Larissa.

”Minulla on ollut kaksi upeaa liiketoiminnan esikuvaa, joista olen voinut oppia kasvaessani. Isäni on pragmaattinen. Tarkka, täsmällinen ja sääntöjen mukainen. Äiti puolestaan on yrityksen taiteilija, hieman rennompi ja leppoisampi. Olen erittäin onnekas, että olen perinyt molempien piirteitä liiketoiminnan näkökulmasta. Luulen, että liika kumpaakaan ei toimisi Finartessa tai missään muussakaan yrityksessä.”

Olet seurannut vanhempiesi liiketoimintaa sisäpiiristä. Mitä olet oppinut?

”Olen oppinut heiltä niin paljon erikseen, mutta yhdessä heidän vahvuutensa on rohkeus. He ovat aina olleet valmiita muuttamaan asioita kehittyäkseen. Kun katson taaksepäin Finarten historiaa, olen ihailen sitä, kuinka he vain lähtivät Portugaliin, perustivat siellä tehtaan ja aloittivat uuden elämän, ja siirtyivät sitten Intiaan, jossa ei tuolloin ollut minkäänlaista teollista infrastruktuuria! Luulen, että tuo kehittyvä ja rohkea ajattelutapa on jäänyt minulle.”

Yrittäjävoimastaan huolimatta Eijalta ja Erkkiltä puuttui viimeinen palanen, joka olisi tehnyt Finartesta kokonaisen yrityksen 1990-luvulle siirryttäessä. Kokeillessaan onneaan Portugalin tekstiilikaupungissa Portossa he tiesivät, etteivät voisi palata Suomeen etsimään täydellistä kutomota, joka vastaisi heidän mittakaava- ja laatuvaatimuksiaan. Eija ja Erkki päättivät lopulta kokeilla onneaan Sitapurissa,
Intia, vuonna 1991. Muutos, joka muutti Finarten kehityskulun ikuisesti.

Mikä merkitys Intialla on Finartelle?

”Se on olennainen osa yritystämme. Olemme vaihtaneet kudontatietoutta sukupolvien ajan intialaisten kanssa, ja olemme ylpeitä siitä, että voimme kutsua heitä ensisijaisesti ystäviksemme ennen kuin liikekumppaneiksemme. Siitä on nyt kulunut yli kolme vuosikymmentä, ja aivan kuten ystävämme tehtaalla ovat nähneet minun jatkavan siitä, mihin vanhempani jäivät, myös toinen sukupolvi kudontakäsityöläisiä on ottanut ohjat käsiinsä rinnallani”, Larissa sanoo hymyillen korvista korviin, ennen kuin lisää:

”Yksi tehtaan kutojista tuli niin läheiseksi äidilleni, että hän nimesi tyttärensä minun mukaani!”

Kahdesti vuodessa tehtävien liikematkojen lisäksi sekä äiti Eija että tytär Larissa ovat asuneet Intiassa eri aikoina. Vietettyään kokonaisen vuoden intialaisessa lukiossa Larissa oppi tarpeeksi hindiä ja kulttuurisia vihjeitä solmiakseen elinikäisiä ystävyyssuhteita – ja saadakseen tunnustusta liikenaisena. Finarten tiimin ja intialaisten toimittajien välillä vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja ymmärrys, joka vain kasvaa ajan myötä.

”Mielestäni muut länsimaiset yritykset menevät sinne ja osoittavat sormella ilman, että ymmärtävät infrastruktuuria ja yhteiskuntarakenteita. Jotkut saattavat haluta saada enemmän intialaisia naisia mukaan, mikä on tietysti hieno ajatus, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Tiedämme, että Intiassa ei ole päivähoitojärjestelmää ja että naisten voi olla vaarallista matkustaa tehtaalle ja takaisin. Me tunnemme nämä ihmiset ja välitämme heistä, ja ymmärrämme heidän todellisuuttaan.”

Intian yhteys heijastuu myös Finarten mattojen muotoiluun. Kun Larissa toi yrityksen muotoilujohtajan Marianne Huotarin Intiaan vuonna 2022, Huotari ymmärsi Finarten muotoilukielen hetkessä paremmin kuin miljoona moodboardia olisi koskaan pystynyt. Larissa toivoo voivansa jonain päivänä tuoda koko Finarte-tiimin Intiaan, jotta jo nyt tiiviisti yhteen hitsautuneet kollegat saisivat entistä vahvemman yhteyden
brändi.

”Kaikilla on sananvaltaa kaikissa yrityksen osissa. Kun esittelemme uusia malleja, logistiikan, myynnin, asiakaspalvelun ja näyttelytilan työntekijät voivat vapaasti jakaa omia näkemyksiään suunnittelusta. Toivon todella, että koko tiimi pääsee lopulta Intiaan, sillä tiedän, että he ymmärtäisivät koko prosessia paremmin.”

Ehkä tällainen matka auttaa Finarten tiimiä ymmärtämään paremmin myös toimitusjohtajaansa. Larissa toteaa lopuksi:

”En tiedä, tuleeko luovuuteni ja rento luonteeni äidiltä vai Intiasta. Se paikka on myös olennainen osa minua.”